18.3.2018

Portaiden ja maisemien kauneus

Sain tänään ystävältäni videoviestin, jossa ”hänen” sanotaan olevan kaunis. Ei minkään niin väliaikaisen syyn tähden kuin ulkonäkö, vaan siksi, että kun hän puhuu rakastamistaan asioista, hänen silmänsä sädehtivät. Hänen ajatuksensa kaunistavat hänet. ”Tällaisena näen sinut,” ystäväni kirjoitti.

Aallot olivat jäätyneet Porkkalan selällä 24.2, alla sama kohta 17.3





Otan tuon iloisena vastaan! Lähden tänään Porkkalan kärkeen katsomaan auringonlaskua. Olin siellä eilen päivällä ja ensi kertaa 18 vuoteen näin meren sinisenä jäänä! Hento parin viikon takainen lumi oli sulanut pois ja tilalle oli tullut paikoitellen peilikirkas jää. Kunhan se illalla värjäytyy keltaiseksi, oranssiksi ja sinipunaiseksi tulen kauniiksi! Minulle tulee niin hyvä mieli, että mielihyvä kaunistaa minut sisältäpäin ja lämmin valo ulkoapäin. ”Ole itsellesi armollinen.” Nyt olen. Olen kaunis!






Retkeily valokuvaten on minulle parasta liikuntaa. Aina kun tulen kotiin, niin vielä puolet – tai vähän yli – on jäljellä: saan jännityksellä katsoa kuvat. Mietin niihin tarinaa, satua, musiikkia, editointia, runojen kuvitusta tai kirjan tekemistä. Kerran otin vajaa 1000 aaltokuvaa ja säästin niistä 10. Arvaat, että ne olivat hyviä! Meri aukeaa varmasti tässä kuussa, mutta nyt vielä etsin värejä jäästä.




En oikein saa aikaiseksi liikuntaa, jossa pitää vaihtaa vaatteita, riisua ja suihkuttaa, matkustaa, maksaa, olla ahtaassa tilassa. Ja koskaan en kävisi jumpassa, jossa sanotaan ”Jaksaa, jaksaa!” Kun fysioterapeuttina teen lihassuoritustestejä asiakkaille, en saa kannustaa ja kertoa kuinka monta vielä pitää tehdä. Maksimitesteissä tehdään, mikä pystytään. Liikunnanohjaamisessa tietenkin kannustan, mutta en yllä mainitulla sanalla.
Nyt olen retkeilyn lisäksi löytänyt oman lajini. Reilun viikon olen kävellyt kuntorappusia. Se on ihan mahtavaa! Kirkkonummella on 160 rappusta. Viime viikolla kävelin ne 4 kertaa eestaas = 1280 askelta. Pohkeet menivät niin jumiin, etten voinut mennä sinne takaisin kolmeen päivään. Nyt olen jatkanut Pacing-periaatteella, vähitellen. 2 kierrosta / 3 / 4 / 5 / ja tänään 6 kierrosta ja joka kierroksella 20-25 yhden yli –askelta. Pidän numeroista. Huomasin kivan yhteensattuman. 1920 rappua on sama määrä kuin blogiani on luettu tiistain (Helenan suosituksen) jälkeen! Tulen kauniiksi ilosta!

Kuntoraput


Kotijumppa on nopeaa, ilmaista, tehokasta, vaihtelevaa, omatahtista ja taustamusiikkikin on mahtavaa, kuin minulle valittua. Teen päivittäin (se tarkoittaa 5-7 kertaa viikossa) aamuliikkeeni, lihaskalvojen venyttelyt ja Tuulikädet. Välillä teen rauhallisesti kaikki, välillä osan. Jos rintarankani menee jumiin tai niska-hartiaseudun kipeytyvät, teen Chiballin avulla liikkeitä. Kolme ensin mainittua löytyvät jo aiemmista postauksistani. Aamuliike, Lihaskalvojen venyttely ja Tuulikädet 1-3. Laitan rintarangan Top3 harjoitteet tänne myöhemmin.

17.3 päivällä

Toivotaan illaksi leiskuvaa taivasta!



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti