Hän jaksaa

Tule majakan juurelle ja olet perillä

Vertaisryhmän merkitys on kuntoutuksessa suuri. Ryhmäläiset, joita yhdistää vain esim. selkävaiva, keskustelevat ja jakavat kokemuksiaan ilman menneisyyden painolastia, ilman tulevaisuuden huolta. Loppupalaverissa kysyessäni, mitä jää jaksosta käteen, kurssilaiset kehuvat ryhmää. Lisäksi monet asiantuntijat ovat olleet heitä varten. Heidät on otettu tosissaan. Emme koskaan sano: ” Sinulla ei voi kuviesi perusteella olla tuollaisia vaivoja.” - Vaikka siirrynkin nyt ammatinharjoittajaksi, suosittelen lämpimästi Kelan lääkinnällisiä ja mielenterveyskursseja, ne tunnen. - Fysioterapian ja kuntoutuksen ja kaiken hoidon tärkein asia on tulla kuulluksi.

Tule kuulluksi

Nyt täällä Utössä olen mielikuvitukseni kanssa kahden, näen luonnossa hahmoja. Ne muistuttavat minua tuhansista asiakkaista. Pysähtyminen on ollut monille vaikeaa: ” Mitä minä teen tämän tunnin aikana, kun ei ole ohjelmaa.” Kyllä se siitä lähtee leppoistumaan, kun aika kuluu.

Hyvinvointiin ja rauhoittumiseen voi liittää seuraavia sanoja. Kivikunnan kuvissa on ”hänen” ajatuksensa. Eläinkunnan kuvissa jokainen merelle katsoja pitäköön omat ajatuksensa. Meitä on ollut täällä saarella monta, jotka jaksavat katsella merelle tunnin, 8 tuntia, 204 vuotta (majakka) tai 1850 miljoonaa vuotta (graniitti).

         Mielenrauhaa ja unelmia

Joutsenten ruokailusta myöhemmin lisää

Meidän mielestämme avara meri on matkan arvoinen. Vesi on ollut liikkeessä, sitä on tullut merestä pärskeinä ja taivaalta pisaroina. Muutaman kerran on tullut suoraan ylhäältä suolaisia pärskeitä! Olemme turvassa vaaran vierellä.

 
Mitä kukin ajattelee ollessaan kahden meren kanssa?

Tuulikädet 2

Vuodenvaihde on ollut tuulinen Utössä, 8 -12 m/s, puuskissa 16 metriäkin. Majakan viereltä löytyy aina tuulensuoja, jotta pysyy pystyssä. Olli laski veneensä Nauvon kirkonkylällä, lahti oli jäässä, mutta murtui helposti Anytec 530 alla.

Osa matkasta oli saarten suojassa

 Puolelta päivin lähdimme merelle itä- ja pohjoissaaria koluamaan. 30 mailin matkalla Utöseen aallonkorkeus oli ollut alle metrin, mutta Utön itäpuolella ei enää ollut suojaa ja aallot olivat 2,5 – 3 m korkeita. ( Olli toi minullekin pelastuspuvun ja –liivit).

Kiivetään seinää ylöspäin

En saanut parempia kuvia majakasta heilumisen ja hämäryyden tähden, eikä pidempää putkea voi aallokossa käyttää – ei löydä kohdetta. Yleensä valokuvasta ei näy aallonkorkeutta, mutta alla olevasta voi aavistaa.

Utön itäpuolen aalloilla

Saaren ilta on niin kuvauksellinen. Ilman kosteudesta riippuu, näkyykö majakan valokiila hyvin vai huonosti. Tähtitaivasta en ole vielä nähnyt, eikä säätiedotukset sitä lupailekaan.

Eteläkärki

Tapasin nuoren, 13 vuotiaan kirjailijan ja valokuvaajan Topi Lähteenmäen. Hän otti 13 m/s tuulessa minusta kuvat eteläkalliolla.

Tuulessa! Paikka on Eteläkärki-kuvan kallio.

Voit kokeilla tätä rentouttavaa liikesarjaa kotonakin ja kuvitella itsesi ulos, vaikka kesään ja lämpöön eikä kylmälle, tuuliselle kalliolle Uutena Vuotena ulkosaaressa. Tee liikettä niin hitaasti kuin osaat, hidasta vielä. Hengitä rauhallisesti, vaikka sisään ympyrän ensimmäisen puolikkaan aikana ja ulos toisen puolikkaan aikana. Ja tärkeintä on pudottaa hartiat alas vähän väliä. Ne alkavat pysyä alhaalla harjoittelun edetessä.

Mene selinmakuulle, polvet koukkuun. Tuntuuko hartiat ja yläselkä olevan samanlaiset oikealla ja vasemmalla?

Nosta kädet taivasta kohti. Sormet ovat rentoina, kyynärvarret suunnilleen suorina, ei jäykästi.

Pudota hartiat alas

– Pudota hartiat alas. Tunnet yläselän olevan leveä, tunnet lapaluiden osuvan maahan, leveämmältä kuin alussa. Jos huomaat epäsymmetrisyyttä hartioissa, niin silloin juuri tarvitset tätä miellyttävää rentoutus- ja ryhtiharjoittelua. Usein toinen olkapää on edempänä kireän rintalihaksen tähden tai myös alempana heikentyneiden yläselän lihasten tähden.

Mieti, että hartiat pysyvät alhaalla. Tee käsivarsilla pientä ympyrää, siis olkapäistä tulee liikettä. Tee hitaasti ja sen aikaa kun haluat. Lopetettuasi laita kädet vatsan päälle ja mieti, onko mahd. ylempänä ollut hartia laskeutunut rennompana lähelle maata. Tässä ensimmäinen liike Tuulikäsistä. Viimeisenä liikkeenä kädet sitten heiluvat leudossa tuulessa, siitä nimi.

Pari kertaa pärskeet tulivat ylhäältä alas!

Tuulikädet

Retriittini toinen päivä ..

..Utössä oli aurinkoinen, tuulinen, vaihteleva ja kaunis. Asun majakan vieressä Luotsimäellä, korkeimmalla kalliolla. Ennen auringonnousua (9.36) menin kuvaamaan idän puoleista merta. Harmaata oli ja tosi kylmä tuuli! Mutta hetken päästä oli uskomaton värinäytelmä: punainen aurinko värjäsi majakan ja kalliot.

Alhaalla kylässä tuulensuojassa värit olivat mahtavat. Ilman mitään aikataulua saan ”asetella” taloja ja venevajoja hyvään kulmaan, seurata alituista muutosta valoissa ja varjoissa.

Hyvinvointia – tee sitä, mistä pidät!

Lyhyen ruokatauon jälkeen lähdin eteläkärkeen, eväänä oli kaakaota konjakkilirauksella.  8-9 m/s tuulessa minulla oli välillä kuuma, välillä sopiva, kun 5 tuntia kiertelin kalliota ja koetin kuvata kaikki valon muutokset.

Kerran jo maltoin istahtaa ja juoda kaakaota, mutta silloin juuri aurinko pimentyi ja valtava raekuuro tuli voimalla päälle. En muista ennen, että rakeita olisi tullut suoraan silmään. Yksi kuva – pyyhi linssi – toinen kuva – hiero silmät toimintakuntoon..

Reppu painoi pitkine putkineen monta kiloa. Aurinko laski, kuu nousi ja ryhtini alkoi väsymyksestä painua kasaan. Hartioita jo jumitti ja yläselkää särki. Ennen jalkani eivät kestäneet 5 h kävelyä, yö oli aina levoton säryn tähden. Nykyisin, kun teen mahtavaa

Lihaskalvojen venyttely -ohjelmaa ( kts erillinen juttuni ja YouTube-video)

jalkani eivät kiristy särkemään ja saan nukuttua ilman levottomia jalkoja.

Sisään päästyäni kävin lattialle, jäykkänä etukumaraan käpertyneenä, ja aloin tehdä kehittämääni hartiaohjelmaa Tuulikädet. Sen voisi rekisteröidäkin. Se antaa rentoutta, rauhoittaa mieltä, vie ajatukset lepoon ja luontoon, palauttaa ryhdin, venyttää ylävartalon lihaksia ja on hämmästyttävä.

    "Ooh, onpa hieno ohjelma!!"

Asiakkaat ovat ihmetelleet, kun kädet eivät väsy, eikä tavanomaista hermosäteilyä ei tule.

Aloitan nyt sarjan, jossa näytän näitä liikkeitä mitä moninaisimmissa paikoissa. Tarkoitus on     
kuvata TUULIkäsiä. Jatkuu seuraavassa numerossa…